ratsastajatj

Istun yksin toimistossani. Ilta on pimennyt, valot sammuneet naapuritalon toimistoista. Hiljaista.

Huomenna on hallituksen kokous. Aion käydä läpi viime kuun tuloksen ja strategiset projektit ja esitellä uuden organisaation. Ihme, ettei puheenjohtaja ole soittanut kysyäkseen projekteista, tiedustellut vointiani tai muuten vaan jutellakseen. Taitaa pitää etäisyyttä. Ollaanko me eri veneessä?

En taida oikeasti kuulua siihen hallituksen tiimiin, mietin itsekseni. Ennen sitä lakimuutosta oli kyllä toisin, puhuttiinkin melkein päivittäin!

Eilen oli hyvä kokous oman tiimin kanssa ja saatiin asioita eteenpäin. Oli aika hyvä idea laittaa koko tiimi keskelle huonetta ja pyytää sitten kaikkia valitsemaan sokkona puolensa – joko muuttajat tai tekijät. Kaikki käveli muuttajien nurkkaan, koko tiimi. Ei helvetti, miten me saadaan valmista? Täytyy miettiä tätä HR:n kanssa – onkohan se sitten koulutusta vai rekrytointia?  Vähän kyllä ihmetytti se, että tiimi alkoi narista mun palkasta, joka eilen oli lehdissä. Että minä olen eri asemassa. Kuulemma instituutio.

Joskus tuntuu, että en kuulu enää edes omaan johtoryhmääni. Nyt tarttis vitamiinia?

Toimitusjohtaja. Instituutio. Lainsuojaton. Yksinäinen.

 

jester-name-logo

 

Vitamiinia yksinäisyyteen.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s