Blogi

Tieke tekoälyn etiikkaa hakemassa

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digitaalisen osaamisen kehittämisen ja digitaalisten toimintaprosessien edistämisen alueilla.

 

Tieke vauhdittaa keskustelua tekoälyn etiikasta

Onko hyväksyttävää myydä henkivakuutuksia vain hyvinvointimittausdataa luovuttaville asiakkaille?

Suomalaiset tekoälyvaikuttajat toivovat eettisen puntaroinnin ulottuvan kaikkialle, missä tekoälyyn perustuvia teknologioita hyödynnetään. Tieke toimii vauhdittajana keskustelussa, jossa luodaan tekoälylle etiikkaa ja samalla Suomelle pioneeriasemaa tekoälyn vastuullisessa ja eettisessä kehityksessä.

Lue alla olevan linkin kautta Paula Launosen erinomainen artikkeli: “Tekoäly ei yksin riitä”.

https://tieke.fi/tekoaly-yksin-ei-riita/

 

Tavataan Tiekessä,

 

Meet Jester at Slush, Vertical CxO Breakfast

Our partner, Vertical Accelerator, organizes a roundtables Slush side event on corporate-startup collaboration. Meet us at the roundtables to discuss and learn about corporate-startup collaboration, leadership and growth.

Who?

The crowd consists of 100 innovation leaders from large corporations in Finland and beyond, mainly CxO’s

When?

Tue Dec 4th, 7:45-10:00.

Where?

“Siipi Valo” -space of Slush Venue, Kokoustamo, Messukeskus, Helsinki

See you at Slush!

Vuoden isä – vinkit yrittäjälle

Vuoden isäksi 2018 valittu Risto Tuominen antaa hyvään isyyteen viisi vinkkiä:
  • Ole mukana jo raskausaikana
  • Valmistaudu muutoksiin
  • Luota itseesi
  • Heittäydy isyyteen
  • Luo suhde lapseen
Mietin isyyden ja yrittäjyyden tai johtamisen yhteyksiä. Mieleeni tuli englantilainen startup-toimari, jota haastattelin Verticalissa. Terry kuvaili suhdettaan omaan startuppiinsa sanoilla “unconditional love”, ja vertasi yrittäjänä oloa isän suhteeseen lapseensa. Unconditional love.

Merkityksellisyyden tarkoitus

Emily Esfahani Smithin mielestä ihmisten kannattaa tehdä sitä mikä on merkityksellistä.

Image result for emily esfahani smith

Emily Esfahani Smith

Esfahani Smith jakaa merkityksellisyyttä luovat asiat viiteen pilariin:
1 yhteenkuuluvuus, 2 tarkoitus, 3 tarinankerronta, 4 itsensä ylittäminen ja 5 kasvu.

Yhteenkuuluvuus tarkoittaa esimerkiksi perhettä, kotiseutua ja ystäviä. Lasten saanti osoittaa onnellisuuden ja merkityksellisyyden eron, sillä se voi vähentää onnellisuutta, mutta lisää merkityksellisyyden tunnetta.

Elämän tarkoitus voi olla taiteilijan kutsumus tai arkisemmin mielekkyyden löytäminen siitä, mitä tekee. Tärkeää on, että päämäärä palvelee muitakin kuin itseä.

Tarinankerronta taas tarkoittaa sitä, miten ihminen tekee elämästään mielekkään pukemalla sen sanoiksi.

Itsensä ylittäminen voi olla uskonnollinen tai muu käänteentekevä kokemus. Astronautit palaavat usein avaruudesta muuttuneina ihmisinä, koska maapallon näkeminen on saanut heidät tajuamaan elämän haurauden kylmän ja pimeän avaruuden keskellä.

Kasvu on elämänarvojen muutosta sairauden tai muun vastoinkäymisen ansiosta.

Mikä on merkityksellisyyden tarkoitus?

”Teet sitten mitä tahansa, jos teet sen oikein hyvin, nostat sen toiselle tasolle. Silloin elät kuin olisit oman elämäsi käsityöläinen”, Esfahani Smith sanoo.

”Aina, kun teet jotain ylpeydellä ja rakkaudella, annat itsestäsi jotain maailmalle. Siitä merkityksellisyys syntyy.”

Emily Esfahani Smith

30-vuotias yhdysvaltalainen kirjailija ja toimittaja. Syntyi Sveitsissä, vietti nuoruutensa Kanadassa ja asuu nyt miehensä kanssa Washingtonissa.

Kirjoittanut muun muassa Wall Street Journaliin, New York Timesiin, The Atlanticiin ja The New Criterioniin.

Merkityksellisyyden voima (The Power of Meaning: Crafting a Life That Matters) on ensimmäinen suomennettu Esfahani Smithin kirja.

Saska Saarikoski haastatteli kirjailija Emily Esfahani Smithin onnesta ja merkityksellisyydestä. Julkaistu Helsingin Sanomissa 8.10.2018.

Koko haastattelu: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005855773.html

Suomalaiset startupit Lontoossa 1968

Suomalainen startup-toiminta alkoi ennen muita jo 50 vuotta sitten, kun Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta puheenjohtajanaan Lauri Noreila vei Finnpartnerilla suomalaisyritykset Lontooseen keikalle.

Finnfocus aloitti hyvin Lontoossa


Julkaistu: 

LONTOO, 7.10.1968 (OLLI KIVINEN)

 

Taustana Tower esittelivät englantilaismannekiinit suomalaista vapaa-ajan muotia Finnpartnerin kannella: Lois James (vas.), Ann Milling, Ann Skevington ja Pamela Lovelock.

KAIKKI Englannin ilmaston mahdottomuutta koskevat puheet häpeään jättänyt lämmin auringonpaiste auttoi maanantaina Finnfocus-messujen ensimmäistä päivää.

Iltaan mennessä saattoivat sekä järjestäjät että ulkopuoliset todeta, että ainakin alkuunpääsy sujui erinomaisesti.

Ensimmäiseen päivään sisältyi luonnollisesti kokolailla improvisointia ja lieviä vaikeuksiakin, mutta tärkeimpien kohtien arvostelu osoittautui myönteiseksi; tyylikkäässä näyttelyssä riitti kävijöitä.

Maanantain varsinainen kohokohta oli Lontoon Cityn ylipormestarin Sir Gilbert Inglefieldin käynti Tower-sillan alapuolelle ankkuroidussa m/s Finnpartnerissa.

Lähde: Helsingin Sanomat 8.10.2018

Huippusuoritus

Miten yksilö pääsee huippusuoritukseen?

Nordic Business Forumissa HINTSA Performance -valmennusyhtiön innovaatiojohtaja James Hewitt luennoi yksilön huippusuorituksesta.

Brittiläinen Hewitt, entinen kilpapyöräilijä, on tutkinut sitä, miten ihmiset pystyvät suoriutumaan korkealla tasolla mahdollisimman pitkäjaksoisesti.

Hewittin viesti on yksinkertainen: huippu-urheiluun ja tietotyöhön pätevät samat säännöt. Huippu-urheilija tarvitsee lepoa ja palautumista tasapainottamaan suoritusta. Sama pätee tietotyöläiseen.

”Emme voi aina pyöriä täydellä teholla. Nykyisillä työtavoilla ihmisten kyvyt eivät pääse täysiin oikeuksiinsa. Emme koskaan lepää. Keskitymme vain harvoin”, Hewitt sanoi.

Hänen mukaansa ihmisten pitäisi seurata työnteossa omaa rytmiään, joka koostuu huipusta, laskusta ja jälleennoususta.

Työpäivä pitäisi rakentaa niin, että huipun aikana voi tehdä luovuutta ja keskittymistä vaativaa työtä. Se voi tarkoittaa esimerkiksi 25 minuutin jaksoja, joiden aikana ei salli keskeytyksiä. Joka aamua ei tarvitse aloittaa lukemalla sähköposteja ja selaamalla sosiaalista mediaa.

Laskun aikana voi levätä, pohdiskella ja käydä vaikka kävelyllä ulkona. Jälleennousun aikana ehtii hoitaa alta pois rutiininomaiset askareet.

Työpäivästä pitäisi rakentaa itselleen hyvältä tuntuva päivä näiden kolmen vaiheen ympärille. Loistavalta tuntuu esimerkiksi päivä, joka alkaa jälleennousulla Hesarin ja aamukahvin kanssa. Tämän jälkeen seuraa aivan varmasti huipputehokas innovaatiohetki, jonka jälkeen voikin lasketella hyvillä mielin rutiinihommiin.

Kokeile.

 

 

 

Lähteet:

Helsingin Sanomat, 28.9.2018

James Hewitt, Hintsa Performance

MyData 2018 – seminaari ja MyData-julistus

 

 

MyData2018-seminaarissa Helsingissä esiteltiin henkilökohtaisten tietojen (datan) käsittelyä, haasteita ja mahdollisuuksia. Seminaarin järjesti MyData-verkosto, jonka edistää jokaisen ihmisen oikeutta hallinnoida omaa itseään koskevaa dataa: tietää mihin sitä on tallennettu, mihin sitä käytetään, kellä on siihen pääsyoikeus ja että ihmisellä on myös oikeus siirtää itseensä liittyvää dataa sähköisten palveluiden välillä. MyData-verkosto on kansainvälinen verkosto ja se edistää yksilön oikeuksia omaan dataansa eri tasoilla. MyData-verkosto on järjestäytymässä omaksi järjestöksi ja ilmeisesti järjestön virallinen sijaintipaikka tulee olemaan Suomessa.

MyData julistus

MyData-verkosto julkisti tänä vuonna myös MyData julistuksen (the MyData Declaration), jossa täsmennetään mihin MyDatan käsittely perustuu ja mihin tähdätään. Pääajatukset julistuksessa ovat: luottamuksen synnyttäminen, ihmisen oikeus hallita dataansa ja datan käytön hyödyn jakaminen reilusti organisaatioiden, ihmisten ja yhteiskunnan välillä. MyData-verkosto toivoo myös mahdollisimman monen yksityisen henkilön ja organisaation käyvän allekirjoittamassa julistuksen.

MyData-julistus löytyy osoitteesta https://mydata.org/declaration/.

Data oikeudet

MyData2018-tapahtumassa yksi näkökulma henkilökohtaiseen dataan oli jokaisen ihmisen oikeuksia dataan ja mitä sillä käytännössä tarkoitetaan. Siis periaatteessa jokaisella ihmisellä pitää olla oikeus hallinnoida hänestä tallennettua, omaan henkilöönsä liittyvää dataa ja määritellä keillä on tähän dataan pääsyoikeus ja mihin tätä dataa saa käyttää. Tähän on pyritty mm. tietosuojadirektiivillä. Asia ei ole kuitenkaan aivan mustavalkoinen ja alla muutama poiminta seminaarissa aiheesta nousseista kysymyksistä.

Yksilön etu vastaan yleinen etu?

Ihmisellä on siis oikeus päättää sulkea omaan henkilöönsä liittyvän datan käsittely- ja katseluoikeus. Tämä on selvä mutta tähän liittyy kysymys tai ristiriita ihmisen henkilökohtaisen ja yleisen edun välillä. Esimerkiksi miten pitäisi toimia hätätilanteissa, joissa laajemman ihmisjoukon suojaaminen edellyttää pääsyn yhteen ihmiseen liittyvään dataan? Jos ihminen on kieltänyt ulkopuolisilta pääsyn omaan dataan, niin pitäisikö viranomaisella tai jollakin muulla taholla olla oikeus päästä esimerkiksi henkilön rokotetietoihin, koulutustietotoon, taloustietoon tai olinpaikkatietoihin? Ongelma on aika teoreettinen mutta periaatteellisella tasolla pelisäännöt pitäisi pystyä luomaan.

Ristiriita voi nousta myös yksilön ja yritysten välille. Jos ihminen on ostanut tuotteen, jossa osoittautuu vaaralliseksi luokiteltu virhe. Ostosta on jäänyt dataa yrityksen tietokantoihin mutta ihminen kieltänyt pääsyn siihen. Tuotteen valmistanut tai myynyt yritys haluaa tiedottaa kaikille tuotteen ostaneille asiasta mutta henkilö on kieltänyt yritykseltä pääsyn hänen henkilökohtaiseen dataan. Kuinka yritys voi varoittaa henkilöä tällaisissa tilanteissa? Ajaako potentiaalinen vaaratilanne yksilön henkilökohtaisen edun edelle? Jos ajaa, niin kuinka määritellään missä menee raja jolloin yksilön suojan voi kumota?

Taloudellisen hyödyn jakaminen?

Keskustelussa datan omistajuudesta korostuu usein myös datan taloudellisen hyödyn kerääntyminen isoille yrityksille. Tällöin keskiössä ei olekaan yhtä ihmistä koskeva data vaan ryhmätaso. Ihmisiä profiloidaan henkilökohtaisen tietojen perusteella eri ihmisryhmiin kuuluvaksi ja tätä tietoa käytetään pääosin kaupallisiin tarkoituksiin.  Yksittäinen ihminen siis tuottaa dataa, mutta onko yrityksillä oikeus myydä dataa ja kerätä sen datan myynnistä voittoja? Google, Facebook tai Über myyvät ihmistä keräämänsä datan ja tekevät myynnillä valtavia voittoja.  Eikö silloin olisi kohtuullista, että myös datan tuottavat tahot eli yksittäinen henkilö saisi tästä datasta myös taloudellista hyötyä? Onko Googlen sähköpostin tai halvan taksin käyttö riittävä korvaus henkilökohtaisen datan luovuttamisesta? Pitäisikö ihmisillä olla oikeus myös kieltäytyä datan luovuttamisesta palveluiden käytössä ja olla mahdollisuus vastaavaan maksulliseen palveluun?

Kellä oikeus korjata virheellinen tieto?

Vuorostaan kuinka voidaan varmistaa persoonaan liittyvä datan oikeellisuus?  Tietosuojadirektiivi antaa ihmiselle oikeuden saada tietää mitä hänestä on tallennettu, mutta miten menetellään, jos data osoittautuukin virheelliseksi?  Esimerkiksi lääkäri on kirjoittanut virheellistä tietoa henkilön potilaskertomukseen, niin kuinka ihminen voi korjata virheellisen datan?  Samoin millä perusteella ihmisellä on oikeus pyytää oman persoonaan liittyvän datan korjaamista?  Painaako lääkärin sana enemmän kuin asiakkaan?

 

Lisätietoja MyDatasta

Lisätietoja MyData2018-seminaarista.https://mydata2018.org/

MyData-selvitys http://okffi.github.io/mydata/fi_2018.html

Hintsa @ Davos 2018

Global visibility for braintraining

Hintsa, global innovator in wellbeing coaching, taps high visibility to the leader’s wellbeing issue at Davos 2018.

It seems the world is getting more fragmented, politically, economically, and socially. This year, the World Economic Forum gathers global leaders to its annual meeting in Davos, to develop a shared understanding of what it means to shape a better future in our fractured world. Hintsa team has been invited to lead a session to discuss whether a wellbeing focus could be part of the solution.

Jester says that it will no longer be the monopoly of Lewis Hamilton and other top athletes to enjoy braintraining for high performance, but business leaders globally are also finding braintraining as an integral module of high performance.

Human high performance is balanced wellbeing in the mind, belly and feet.

Enjoy the great article below by James Hewitt, Hintsa. Continue reading “Hintsa @ Davos 2018”